Jenni Räinä: Vaino

 

kuva Otava

 

Suomessa elettiin Isovihan aikaan (1713 - 1721) maan historian verisimpiä jaksoja Venäjän tsaarin joukkojen miehityksessä. Venäläiset sotilaat ja kasakat saapuivat ryöstöretkille myös Pohjanmaan pitäjiin. Ryöstettyään kaiken arvokkaan nämä julmat kasakat sytyttivät talot asukkaineen tuleen. Lasten ja naisten kohtalona oli kuljetukset Venäjälle, jonne heidät vietiin myytäväksi.

"Savuinen taivas on levittänyt värinsä kaikkialle."

Myös Iin suurpitäjä oli tsaarin joukkojen raakalaisen hävityksen kohteena. Paikallista nimismies Lillbäckiä oli varoitettu kasakoiden toistamiseen saapumisesta. Ryöstöjoukkojen aiempien käyntien jälkeen nimismies luulee, että pahin on jo tapahtunut, mutta kuinka väärässä hän onkaan. Jo aiemmin hänen kolme poikaansa oli ryöstetty "ihmisverona" venäläisten toimesta. 

"Tuleva jyskyy soiden vettämän maan sisällä ja laskee alas seutua halkovia vuolaita jokia mereen. Se humisee ikivanhojen petäjien latvoissa ja lemuaa ovista pelmuavissa savupilvissä. Se erottuu susien jolkotuksessa ja aaltojen kastelemissa tummissa rantakallioissa." 

*****

Valpuri pakenee kahden veljensä kanssa kotinsa savuavilta raunioilta. Sinne jäivät julman kohtalon raakalaisten jäljiltä saanut muu perhe. 

Maria-tädin mökin kautta ja hänen neuvojansa noudattaen Valpuri, Hannes ja Matti nousevat jokivartta pitkin ylös, suojaavan metsän kietoutuessa ympärille. 

"Teijän häätyy mennä kauas teistä ja poluista. Ette voi kulkea tuttuja reittejä kun sinne ne pirutkin hakeutuu. Kulkekaa jokivarren mettiä yötä myöten niin ne eivät teitä nää. Kai Hannes muistaa reitin isän vanhalle eräsaunalle?" 

 *****

Kasakoiden mukana kotiseudulle palaava poika, "ryssänrengiksi" kaapattu Kustaa joutuu menemään kotitaloonsa ryöstöretkelle. Ovella isä on vastassa poikaansa, jota ei ollut onnistunut suojelemaan. Nyt tämän muuttuneen, kiivassilmäisen pojan tehtäväksi oli määrätty paljastamaan kylän asukkaiden piilot ja tuhota ne. 

"Miten saattoikin olla niin, että tuttuihin kasvoihin oli istutettu vieraat silmät..."

 *****

Voi, kuinka kauniisti Räinä kuljettaa tätä todellisuuteen pohjautuvaa julmaa tarinaa. Tunteiden vyöry, minkä kirjan sisältämä teksti sai minussa aikaan oli jotain, jolle en taida löytää sanoja. Tarinan sisältä huokuva järkytys, rumuus, raakuus ja julmuus vuorotteli voiman, toivon, surun ja hiljaisuuden kanssa. Ja kuinka pohjoisen kaunis luonto sulautui upealla tavalla osaksi tätä kaikkea. Kirjan silmiä hivelevän kaunis kerronta kyllä taas osui ja upposi minuun, kuten aiemminkin Jenni Räinän upean teoksen Suo muistaa kohdalla 💚

"Meri helkkyi mäntyjen lomassa. 

Ne tuoksuivat rannan lähellä makeammalta kuin syvemmällä metsässä." 

***** 

  

Jenni Räinä

Vaino

Otava 2025 

Otava / Teija Soini

 

Jenni Räinä (s. 1980) on Oulussa asuva kirjailija ja toimittaja. Hän on yksi Tieto-Finlandialla palkitun Metsä meidän jälkeemme-teoksen (2019) kirjoittajista. Hän oli ehdolla palkinnon saajaksi myös Reunalla-kirjalla (2017), ja esikoisromaani Suo muistaa (2018) oli Botnia-palkintoehdokas. Keväällä 2025 ilmestynyt, kiitetty Veden ajat-teos on kaunokirjallinen tietokirja vesistöstämme.