tiistai 30. marraskuuta 2021

Syksynkeltaisetlehdet

 

Minun marraskuuni oli syksyinen ūüćā ja keltainen ūüíõ

Sain olla mukana #syksynkeltaisetlehdet - lukuhaasteessa. Onneksi sain, koska sen kautta l√∂ysin tosi paljon kiinnostavaa luettavaa Tammen Keltaisesta kirjastosta. Yksi parhaimmista l√∂yd√∂ist√§ni oli Yashar Kemal, jonka kirjoihin todella "koukutuin"  ūüėć Harmi, ett√§ enn√§tin t√§h√§n haasteeseen lukea vain kaksi h√§nen Ohdaketrilogiaan kuuluvista kirjoista. No, onneksi monta keltaista on viel√§ odottamassa lukuvuoroa kirjapinossani ūüďö

Kiitos @tiianlukupaivakirja ihanasta haasteesta ūüíõ


Marraskuun keltaiset :

ūüíõ Eduardo Mendoza: Tulvan vuosi  ⭐️⭐️⭐️⭐️

ūüíõ Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta ⭐️⭐️⭐️

ūüíõ Yashar Kemal: Haukkani Memed  ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️

ūüíõ Yashar Kemal: Memedin kosto  ⭐️⭐️⭐️⭐️⭐️


maanantai 29. marraskuuta 2021

Yashar Kemal: Haukkani Memed


"Taurusvuoriston rinteet kohoavat itäisen Välimeren rannasta Turkin etelärannikolla tasaisesti ylöspäin valkoisten kuohujen piirittämistä rantakallioista huippuihin asti ... "

T√§m√§ karu, mutta kaunis alue on nuoren Ince Memedin maisemaa. Is√§ns√§ kuoleman j√§lkeen t√§m√§ nuori poika asuu √§itins√§ kanssa yhdess√§ Ohdaketasangon kyl√§ss√§. He asuvat pieness√§ savikattoisessa h√∂kkeliss√§, jossa on vain yksi huone. Kaksitoistavuotias Memed raataa √§itins√§ kanssa vuokraviljelij√§n√§ suuromistaja Abdi agan hallitsemilla ohdakepelloilla. Kauan sitten oli aika, jolloin n√§m√§ pellot kuuluivat kaikille, ennen kuin Abdi agan is√§ riisti v√§kivalloin alueen maat niiden omistajilta. 

Kyl√§n k√∂yh√§t asukkaat tiet√§v√§t tuskin mit√§√§n kyl√§n ulkopuolella olevasta maailmasta. N√§lkiintynyt ja Abdi agan jatkuvan pahoinpitelyn kohteena oleva Memed p√§√§tt√§√§ er√§√§n√§ aamuna karata vuohipaimeneksi meren l√§hell√§ olevaan kyl√§√§n, josta h√§n on kuullut tarinoita. Ep√§onnisen karkumatkan j√§lkeen Memed joutuu takaisin armottoman is√§nn√§n orjaksi, mutta kapinahenki  ja unelmat paremmasta el√§m√§st√§ ovat jo alkaneet her√§t√§ nuoren miehen ajatuksissa.

Miten rajallinen ihmisen näkökenttä onkin, hänen mielikuvituksensa ei tunne rajoja. Ihminen joka ei ole koskaan ollut Deyirmenolukin kylän ulkopuolella voi silti luoda kokonaisen mielikuvitusmaailman, joka voi ulottua tähtiin asti. Matkustamatta minnekään ihminen voi tunkeutua maailman ääriin.

*****

Kaipaus uuteen parempaan elämään saa epätoivoisen Memedin pakenemaan kylästä rakastamansa nuoren naisen kanssa, joka on kihlattu toiselle. Traagisiin tapahtumiin päättyvä pakomatka johtaa siihen, että Memed pakenee vuorille ja joutuu siellä aloittamaan elämänsä lainsuojattomana, muiden alueella piileskelevien rosvojen joukossa.

"Sillä miehellä on yliluonnollisia lahjoja, hän on kertakaikkiaan kadonnut .... Luodit eivät pysty Hoikkaan Memediin."

Poliisin joukot ja n√§iden v√§rv√§√§m√§t vuoriston rosvojoukot yritt√§v√§t saada Memedin  v√§ijytykseen. Ihmiset jotka tiesiv√§t h√§nen piilopaikkansa eiv√§t ikin√§ kertoneet niist√§. Se oli ollut aina vuoristolaisten talonpoikien tapa, ja etsij√∂iden oli vaikea l√∂yt√§√§ sellaisen rosvon tukikohtaa joka oli talonpoikien suojeluksessa. Varsinkin nyt, kun t√§m√§ nuori "Robin Hood" oli alkanut auttaa k√∂yhi√§ ihmisi√§ heid√§n taistelussaan rikkaiden maanomistajien mielivaltaa vastaan. Memedin aloittaman kapinan innoittamina k√∂yhille vuokrapelloilla raataville kyl√§l√§isille her√§√§ my√∂s usko parempaan tulevaisuuteen.

*****

Haukan rohkeuden omistavan mieheksi varttuneen, oikeudenmukaisuuden puolesta taistelevan ja elämänsä vaarantavan Memedin tarinan parissa viettämäni aika on ollut monessa suhteessa mieleenpainuva. Minulle Yashar Kemalin luoma kaunis kerronta uppoaa kyllä niin kuin "veitsi voihin". Hitaasti etenevä tarina mielenkiintoisine käänteineen pitää minut taatusti otteessaan. Kirjassa silmiini piirtyivät kuvat maailmasta, jossa vaihtelevat luonnon monimuotoinen kauneus ja toisaalta ihmisten petollisuus ja raakuus toisiaan kohtaan. Tunteita herättävää luettavaa oli Memedin lukuisten ystävien uskollisuus, avuliaisuus ja välittäminen tilanteissa, joissa heidän oma elämäkin oli uhattuna. Luonnon ja ihmisten välinen suhde tulee niin runollisesti esiin Kemalin kerronnan myötä. Yksi minulle mieleenpainuvin oli tarina (legenda) Haukkakalliosta; sammaleinen kalliojyrkänne, joka nousee pystysuorana kohti taivasta.

*****

Ihminen kasvaa, kehittyy ja kypsyy maaperänsä mukaan. Memed kasvoi karussa maassa.

Jos ei ymm√§rr√§ luontoa, 

ei pysty ymmärtämään ihmistäkään."

 

Yashar Kemal

Haukkani Memed

alkuteos Ince Memed 1 1958

suom. Eva Siikarla 

Ohdaketrilogia #1

Tammi / Keltainen kirjasto 1976

 

Yashar Kemal on tunnetuin nykyturkkilainen kirjailija. H√§n syntyi 1922 k√∂yh√§ss√§  etel√§anatolialaisessa kyl√§ss√§. H√§n ty√∂skenteli mm. puuvillanpoimijana, tehtaanty√∂l√§isen√§ ja suutarina, ja perusti lopulta konekirjoitustoimiston auttaakseen lukutaidottomia laatimaan kirjeit√§ ja anomuksia. 1950 h√§n joutui vankilaan nostatettuaan tuhansia pienviljelij√∂it√§ ep√§oikeudenmukaista vedenjakelua vastaan. 1971 h√§nt√§ syytettiin "maanalaisesta kommunistisesta toiminnasta" ja tuomittiin j√§lleen vankeuteen. H√§n valitti tuomiosta, tuomiota ei ole pantu t√§yt√§nt√∂√∂n. Haukkani Memed on h√§nen esikoisromaaninsa.

tiistai 23. marraskuuta 2021

Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta

kuva Tammi

 

Kirja pit√§√§ sis√§ll√§√§n kolmetoista lyhytt√§ tarinaa Petina Gappahin synnyinmaasta.  Tarinoita k√∂yhien, mutta my√∂s rikkaiden el√§m√§st√§, aika lailla surullisia tarinoita molempien kohdalla. Kokoelma monivivahteisia kuvauksia afrikkalaisten ihmisten el√§m√§st√§, toiveista ja usein saavuttamattomista unelmista.

*****

Serkkutytt√∂ni Rambanai oli yksi mieleenpainuvimmista tarinoista. Viisi vuotta Amerikassa asuttuaan Rambanai tuli synnyinmaahansa hautaamaan is√§√§ns√§, ja paluuta takaisin meren yli ei en√§√§ ollut. 

Hänen Zimbabwensa oli jähmettynyt hänen lähtövuoteensa 1997. Hänen silloisessa maassaan oli ollut rahaa kuin roskaa, Saintsin ja Falconin meneviä opiskelija poikia menevine autoineen ja bileitä bileiden perään; hänen Zimbabwessaa ei tunnettu kaksinumeroista inflaatiota, ei väitteitä varastetuista vaaleista. Koska hän ei ollut kokenut silloisen elämän muutosvaiheita, hän puhui aina vain vanhoita hyvistä ajoista.

Nyt viisumit ja passit saatiin hararelaiseen tapaan, pulleiden kirjekuorien vaihtaessa omistajaa.

Asuttuaan sukulaistensa nurkissa vuoden ajan, Rambanai halusi isompiin ympyröihin ja lainarahojen ja pulleiden kirjekuorien avulla hän nousi eräänä päivänä British Airwaysin Lontoon-lennolle ja katosi Englantiin. Sinne katosivat myös serkun perheeltä lainatut setelit.

*****

Elegia Easterlylle oli yksi surullisimmista tarinoista. Se oli kertomus Martha Mupengosta, alueen lasten pilkkaamasta oudosta yksineläjästä. Martha oli vain tullut jostain ja vallannut tyhjillään olevan mökin. Kukaan ei tiennyt, mistä hän tuli, tuskin hän tiesi sitä itsekkään. *Hänen nimensä ja muistinsa, hänen menneisyytensä ja unelmansa häipyivät hänen mielensä usvaisiin uumeniin.*

*****

Juliana-t√§din intialainen oli tarina, jonka mukana astuin Vaswanin veljesten Sekatavarakauppaan. Tapasinkin siell√§ tosi mielenkiintoista v√§ke√§. T√§ss√§ intialaisen herra Vaswanin keskustamyym√§l√§ss√§ oli tarjolla kaikkea, mit√§ afrikkalainen ikin√§ voi tarvita. T√§t√§ mielt√§ oli my√∂s apulaiseksi pestattu Mainin´Juliana, joka olikin t√§m√§n tarinan v√§rikk√§in persoona, ja herra Vaswani k√§yttikin t√§ti-Julianan tempauksia liiketoimintansa edist√§miseen.

"Nyt se sanoo asiakkaille, ett√§ jos ne varastaa, niin se usuttaa minut niiden kimppuun. Tuo nainen hakkaa heid√§t niin kuin minutkin." 

*****

Kirjan tarinoiden yleiss√§vy on mielest√§ni melankolinen, vaikka huumori, paikoin ironinenkin s√§vytt√§√§ l√§hes jokaista tarinaa. El√§m√§√§n kuuluvan pulan ja ahdingon keskell√§ ihmiset tuntuvat kuitenkin l√∂yt√§v√§n asioita, joista voi ottaa iloa ja hauskuutta kaikessa k√∂yhyydess√§ ja ep√§toivossa. My√∂s kuolema ja hautajaiset ovat useimpien ihmisten el√§m√§√§n kuuluvia arkisia asioita. Kirja sis√§lt√§√§ my√∂s ter√§vi√§ ja tarkkoja havaintoja tuon ajan Zimbabwesta, jossa elett√§√§n mustan p√∂rssin ja korruption s√§vytt√§m√§ss√§ yhteiskunnassa. 

*****

He hiipiv√§t pois Easterly Farmista, sarastukseen. 

 

Petina Gappah

Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta

alkut. An Elegy for Easterly 2009

suom. Seppo Loponen

Tammi / Keltainen kirjasto 2009 

kuva Markko Taina


Petina Gappah on zimbabwelainen kirjailija, jolla on oikeustieteen tutkinnot Cambridgesta sekä Gratzin ja Zimbabwen yliopistoista. Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta on Gappahin esikoisteos ja se sai Guardianin esikoispalkinnon.

lauantai 20. marraskuuta 2021

Yashar Kemal: Memedin kosto

 

Memedin kosto on Ohdaketrilogian kolmas ja viimeinen osa, joka kertoo huimap√§isest√§ Memedist√§ ja h√§nen tarunomaisista seikkailuistaan. T√§m√§ hento nuori poika on saanut karun kotiseutunsa k√∂yh√§t vuokraviljelij√§t taistelemaan oikeuksiensa puolesta suurmaanomistajia eli agoja vastaan. Pieness√§ turkkilaisessa Cucurovan kaupungissa vallitsee tyrmistys, kun kuullaan Memedin tappaneen rikkaan Ali Safa beyn, kaupunkilaisten ylist√§m√§n oivallisen suurtilallisen ja hallituksen silm√§ter√§n. 

Nyt tuo rikkaiden maanomistajien parjaama surkea lainsuojaton, paljasjalkainen maankiertäjä, lyhyenläntä talonpojanrääpäle Hoikka Memed joutuu pakenemaan vuorille, johon häntä lähtee jahtaamaan kapteeni Faruk joukkoineen.

Maailman kaikki linnut jatkoivat liverryst√§√§n h√§nen p√§√§ns√§ yl√§puolella. H√§n tunsi l√§mpim√§n veren valuvan olkap√§√§st√§√§n rinnalle ja sielt√§ vatsalle .... Viimeisill√§ voimillaan h√§n yritti n√§hd√§ viel√§ kerran Ferhat hocan vaaleanpunaisen kurjehernepilven takaa mutta musta verho laskeutui h√§nen silmilleen. H√§n pudottautui hevosen sel√§st√§ maahan ja oikaisi itsens√§ kurjenhernem√§tt√§√§lle jota kutsutaan my√∂s paimenen tyynyksi. 

*****

Alueella tapahtuu muitakin kuolemantapauksia, ja kaikkiin näihin Hoikka Memedin uskotaan olevan syyllinen. Suurtilalliset ovat pelosta sekaisin ja lahjovat talonpoikia tappamaan tämän turkkilaisen "Robin Hoodin", joka tappaa rikkaita ja antaa rahat köyhille.

Ovela Rampa Ali on yksi rikkaiden agojen lahjoma taitava jälkienseuraaja, joka lähetetään Memedin perään. Hän tietää, että Memedillä on tukenaan kaikki vuoriston talonpojat, ja onhan hän itsekin aiemmin taistellut Memedin vierellä köyhiä auttaakseen. Rampa Ali katui katkerasti, ettei ollut seurannut Memedia, mutta toisaalta kaupungissa ollessaan hänestä oli paljon hyötyä Hoikalle.

Alueella liikkuu paljon huhuja Memedin kiinniotosta ja joka kerta kertomus on erilainen. Hoikka Memedejä tuntuu olevan joka puolella, ja kapteeni Faruk kiroaa saamaansa tehtävää; taistelua rosvoja vastaan, joka tuntuu olevan paljon helpompaa, kuin kamppailu umpikierojen agojen kanssa.

*****

Heti kirjan ensimmäisiltä sivuilta asti huomasin nauttivani tosi paljon Kemalin luomasta kerronnasta. Harmittelen, että aiemmin en ole Kemalin kirjoja "löytänyt". Memedin kosto on mukaansatempaava tarina, joka vei matkalle minulle niin täysin vieraaseen kulttuuriin. Uskomattoman taitavasti hän kuvaili kirjan sivuilla ihmisten keskinäisiä kiihkeitä keskusteluja; riitoja ja sovintoja, mielistelyjä, uhkailuja, herjauksia ja "takinkääntämisiä". Minulle tuli mielikuva "kärpäsenä katossa" olemisesta, niin vahvasti tunsin kokevani nuo värikkäät ja usein mahtipontiset keskustelut. Ja kuinka upeasti kirjasta välittyi Turkin kaunis ja värikylläinen luonto, vuoriston karu kauneus ja laaksojen tuoksuva kukkaloisto, joka oli kerrassaan silmiähivelevän kaunista ja upeaa luettavaa. Kirjan tarinassa pääsin myös mukaan tuon alueen elävään kansanperinteeseen, mielikuvituksellisiin juttuihin ja tarinoihin, joissa sankareita ylistettiin ja vastavuoroisesti herjattiin. Päällimmäisenä Memedistä jäi kuitenkin mieleen taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta, kaipuu rauhalliseen ja ihmisarvoiseen elämään.

Jonain päivänä agoja ei ehkä enää ole,mutta Hoikkia Memedejä tulee aina olemaan ..... Ihmissydän kaipaa oikeutta aikojen loppuun saakka.

*****

"Miss√§ ovat ne krookukset jotka saavat kalliot halkeilemaan?" ...  "T√§m√§h√§n on uskomatonta! Ovatko esi-is√§mme siis kertoneet meille valheita?" ... "Eiv√§t esi-is√§mme ole valehdelleet. Mutta vain hyv√§t ihmiset n√§kev√§t ne kukat. Varmasti nuo valkeat kalliot ovat t√§ll√§kin hetkell√§ niit√§ sinisen√§√§n. Aivan sinisen√§√§n. Mutta me emme vain n√§e niit√§." 

Siniset kukkaset ty√∂ntyiv√§t esiin 

niin että kalliot halkeilivat.


Yashar Kemal

Memedin kosto

alkuteos Ince Memed 3. 1984

suom. Karin Tuominen 

Ohdaketrilogia #3

Tammi / Keltainen kirjasto 1989 

 

Yashar Kemal nyky-Turkin maineikkain kirjailija, syntyi 1922 pieness√§ Cilicien kyl√§ss√§ Etel√§-Anatoliassa. Lapsena h√§n kuunteli mielell√§√§n kotiseutunsa kiert√§vi√§ runonlaulajia ja esitti itse heid√§n runojaan. H√§n toimi lukuisissa ammateissa, mm. puuvillanpoimijana, tehtaanty√∂l√§isen√§ ja suutarina, ja perusti lopulta konekirjoitustoimiston auttaakseen lukutaidottomia laatimaan kirjeit√§ ja anomuksia. H√§n rohkaisi pienviljelij√∂it√§ ajamaan etujaan, mutta sai syytteen kumouksellisesta toiminnasta ja siirtyi Istanbuliin, toimittajaksi Cumhuriyet-lehteen. Sittemmin h√§n toimi aktiivisesti Turkin ty√∂v√§enpuolueessa, joka kuitenkin lakkautettiin 1971. Kirjailijauransa Kemal aloitti 1952 novellikokoelmalla. 1955 ilmestyi h√§nen esikoisromaaninsa Haukkani Memed. Siit√§ tuli heti suuri menestys ja se k√§√§nnettiin useille kielille. My√∂s Suomessa Kemal on ollut jatkuvasti suosittu; Memedin kosto on 13. h√§nelt√§ suomennettu teos. 


sunnuntai 14. marraskuuta 2021

Eduardo Mendoza: Tulvan vuosi

 

Kirjan tarina sijoittuu 1950-luvun Kataloniaan. Elet√§√§n sis√§llissodan j√§lkeist√§ aikaa, Francon sorron aikaa. Sisar Consuelo, joka on nimitetty luostarinsa abbedissaksi tarvitsee rahoitusta luostarin yhteyteen perustettavalle vanhainkodille. Sit√§ saadakseen t√§m√§ voimakastahtoinen ja energinen nuori nunna l√§htee l√§hell√§ asuvan varakkaan maanomistaja don Augusto Aixel√†n juttusille. 

Sisar Consuelo kiipesi eräänä aurinkoisena kesäisenä iltapäivänä maatilalle johtaavaa tietä pitkin peläten, että häntä odottaisi tyly vastaanotto, eihän hän ollut ilmoittanut etukäteen tulostaan. Vastassa olikin kaksi valtavan isoa ja uhkaavan näköistä koiraa, jotka paikalle rientänyt tilan taloudenhoitaja Pudenciana komensi loitommalle. Tilanomistajaa nuori nunna ei kuitenkaan sinä päivänä päässyt tapaamaan. Myöhemmin Aixelàn talo, sen puutarha ja viinitarhat tulevat nunnalle hyvinkin tutuiksi, kun hän vihdoin pääsee tapaamaan don Augustoa ja esittämään hänelle avunpyyntönsä.

Kartanolla vieraillessaan sisar Consuelolle paljastuu taloudenhoitajan kertomuksista, että sodasta palattuaan levoton Augusto-herra tarvitsisi laupiaan sielun, joka ohjaisi hänet kaidalle tielle. Pudenciana mukaan ongelma oli naiset; kauan sitten oli ollut eräs nainen, joka oli lähtenyt eikä palannut enää.

Te voisitte tehdä niin paljon hyvää hänelle, siitä olen varma, hän sammalsi, te olette pyhimys, se näkyy kasvoista, teillä on pyhimyksen katse.

*****

Seudulla raivoavien voimakkaiden ukonilmojen ja rankkasateiden myötä joet tulvivat ja vedet vievät jopa sillat mennessään. Tapahtumat avaavat sisar Consuelon silmät ja hän omistaa nyt aikansa ja energiansa sairaalalle. Mieleen hiipivät maalliset ajatukset ja ylitsevuotavat riemuntunteet vaihtuivat nyt välttämättömiin arkisiin askareisiin.

Samaan aikaan sisar Consuelon sisällä raivoaa myös yllättäen noussut sisäinen myrsky, jonka don Auguston tapaaminen on herättänyt, ja tätä heidän kahden välille leimahtanutta rakkautta ja intohimoa vastaan nuori nunna yrittää nyt epätoivoisesti taistella.

Mitä häpeällistä on rakkaudessa? Augusto Aixelà kysyi. Rakkaudessa ylipäätään, siitä en tiedä, mutta minun rakkauteni on vastoin Jumalan tahtoa, ja se tekee siitä häpeällisen, vastasi nunna. Ei vastoin Jumalan tahtoa, vaan omaa tahtoasi, mies julisti, sinä itse päätit sulkea rakkauden elämästäsi ja vetäytyä luostariin, mutta nyt kun rakkaus on tunkeutunut luoksesi vastoin tahtoasi, mitä mieltä on heittää se taas ulos?

*****

Alueella vallinneiden levottomuuksien keskellä nunna Consuelo kuljetetaan vuorille, jonne paimen Hilario vie hänet hoitamaan tasavaltalaississiä, joka on haavoittunut yhteenotossa kansalaiskaartin kanssa. Vuorilla tapahtuvan piirityksen aikana nuori nunna joutuu itsekin hengenvaaraan. Samaan aikaan myös Augusto Aixelà katoaa jäljettömiin.

*****

Kirjan lopussa vanha ja sairas Consuelo saapuu vuosien jälkeen Bassoran rapistuneeseen hoitokotiin, jonka hoitokustannuksista sisarkunta ei ollut kyennyt selviytymään. Hän palaa myös aikoinaan perustamaansa vanhainkotiin ja Aixelàn puutarhaan, muistojensa tulvan vuoteen.

***** 

Kirjan tarinaan uppoutuminen oli niin vaivatonta, soljuvasti etenev√§ kerronta piti otteessaan ensimm√§isilt√§ sivuilta l√§htien. Historiallinen tausta sis√§llissodan j√§lkeisest√§ ajasta ja ongelmalliset ihmissuhteet, joita kirjailija niin oivallisesti kirjan sivuilla kuvaili saivat minut kiinnostumaan ja nauttimaan lukemastani. Tulvan vuosi on haaveellinen, tunteikas ja syvi√§ tunteita her√§tt√§v√§ pieni rakkauskertomus, osin huumorinkin keinoin kerrottu el√§m√§ntarina. Ihastuin todella paljon Mendozan erinomaisiin dialogeihin. 

*****

Ajat muuttuvat, haaveet haihtuvat, 

ihmiset kuolevat, vain vuoret pysyvät.

 

 

Eduardo Mendoza

Tulvan vuosi

alkuteos: El A√Īo del Diluvio 1992

suom. Tarja Härkönen

Tammi / Keltainen kirjasto 1999


Eduardo Mendoza syntyi Barcelonassa 1943 ja on asunut siellä koko elämänsä paitsi vuosia 1975-82, jolloin hän työskenteli simultaanitulkkina YK:ssa. Hän on julkaissut tähän mennessä kymmenkunta romaania, joista osa on kunnianhimoisesti rakennettuja, osa satiirisia hullutteluja - tosin raja ei ole ehdottoman jyrkkä. Häneltä on aiemmin suomennettu romaani Ihmeiden kaupunki, joka veijarimaista päähenkilöä seuraten kertoo Barcelonan muuttumisesta suurkaupungiksi vuosina 1888 - 1929, kahden maailmannäyttelyn välillä. Ranskalainen Lire-lehti valitsi sen "parhaaksi kirjaksi mitä vuonna 1988 on luettu".

perjantai 12. marraskuuta 2021

Kristiina Vuori: Samettiin kätketty

kuva Tammi / Veikko Somerpuro
 

Nuori Margareta Perintytär toimii kätilövaimona 1640-luvulla Turun kaupungissa. Leskeksi jäätyään hänen arkeaan on lapsenpäästäjän työ, jossa hän pääsee kurkistamaan toisten ihmisten koteihin, rahvaan asuttamien savupirttien ja toisaalta loisteliaiden porvariskotien salattuihinkin asioihin. Itse hän asuu hyyryllä Lintulan talon tontilla pienessä puutuvassa keskeisellä paikalla Aninkaisten kadun varrella. Tuvan ikkunaan ylettää koputtamaan suoraan kadulta, mikä onkin hänen ammatissaan tärkeää, onhan hänen oltava kätilön toimen vuoksi aina tavoitettavissa.

Kaupunki on Margaretalle koti ja turvapaikka, josta on löytynyt rauha sielulle. Täällä hän on ollut onnellinen, pystynyt katoamaan ihmisjoukkoon, olemaan vain yksi vaimoihminen lukuisten muiden joukossa. Menneisyyden haamutkin ovat täällä asuessa jättäneet hänet rauhaan.

*****

Kaupunkilaisten elämää kuohuttaa yllättäen tapaus, kun Aurajoen avannosta löydetään eräänä aamuyönä kuollut vastasyntynyt, joka on kiedottu purppuranväriseen samettiin.

Nainen k√§√§rii lapsen takaisin purppuranv√§risen sametin sis√§√§n ja liukastelee viimeiset askeleet ep√§tasaisella kinttupolulla kohden jokea, kohden j√§√§n keskelt√§ tuijottavaa mustaa pohjatonta silm√§√§. Kaupunki on raukean hiljainen. Y√∂n pimeys peitt√§√§ alleen naisen ja h√§nen syntins√§. 

*****

Lapsen ruumiin löydyttyä joesta, ja oikeuskollegiossa toimivan pormestari Schaeferin velvoitettua raadin etsimään synnintekijän ja tuomaan hänet oikeuden eteen, myös Margareta määrätään neljän muun kaupunginkätilön mukana tuohon tehtävään.

"Me kaikki tiedämme, että veri on sovittava verellä. Näin törkeä teko on pakko selvittää ja tuoda syyllinen Jumalan tuomiolle. Muutoin vedämme yllemme Jumalan vihan ja se tietää sotaa, ruttoa ja katovuosia."

Ja niin Margareta joutuu k√§til√∂n toimessaan j√§ljitt√§m√§√§n tuota pahantekij√§√§, jota  ajan lakien mukaan odottaa mestausp√∂lkky. K√§til√∂vaimoina "lyps√§jill√§" on nyt my√∂s oikeus taivaltaa kaupungilla my√∂s ehtookellojen j√§lkeen, jos √∂iseen liikkumiseen on tarvis. T√§m√§n poikkeusluvan pormestari heille nyt my√∂nt√§√§.

"Teette  lypsykokeen piioille, naimattomille √§ideille ja huonomaineisille leskinaisille. Yh√§ kaukomailla viipyvien sotilaiden vaimot j√§tett√§k√∂√∂n ainakin t√§ll√§ er√§√§ tutkimatta. Kaikki ne, joiden rinnoissa on maitoa, tuodaan kuulusteltavaksi raatihuoneelle oikeuskollegion eteen." Pormestarin ilme j√§√§ h√§nen muhkeiden vitivalkoisten viiksiens√§ peittoon enk√§ osaa sanoa, mit√§ h√§n tuumaa m√§√§r√§√§m√§st√§√§n lypsykierroksesta. Ehk√§ h√§n ei tuumaa mit√§√§n, lypset√§√§nh√§n lehmi√§kin.

*****

Piinaavan takaa-ajon kuluessa my√∂s Margaretan omat salaisuudet uhkaavat nousta pintaan. Ajatukset oikeudesta omaan kehoon ja el√§m√§√§n, nuo kaikki ovat salassa pidett√§vi√§ yksityisi√§ asioita Margaretan el√§m√§ss√§. 

*****

Margareta Perintytär tuli minulle jo tutuksi Jenna Kostetin kirjasta Margaretan synti, jossa hän Turun kaupungin kätilövaimona toimiessaan oli lapsenpäästäjänä Margareta Kittin synnyttäessä tytärtään ollessaan vangittuna Turun raatihuoneella.

Samettiin kätketty on sydäntäriipaisevan surullinen tarina 1600-luvulla eläneiden naisten elämästä, olivatpa he sitten rahvasta tai ylhäisempää porvaristoa, piikareppanoista puhumattakaan. Naisten oikeuksia omaan kehoonsa ja elämäänsä sitoivat tuon ajan lait ja uskomukset, ja naisia alistava arkinen elämä välittyikin hyvin kirjan sivuilta. Miten vähän tuohon aikaan naisilla oli oikeuksia, heitä hallitsivat ja omistivat miehet. Ensin usein väkivaltaiset isät ja myöhemmin samaa tekevät aviomiehet. Alistettu äiti kuvitteli suojelevansa tytärtään tämän isältä naittamalla tytön, vielä melkein lapsen usein vanhemmalle leskimiehelle.

*****

Kirjan sivuilla pääsin keskelle 1600-luvun Turkua; kävelemään seitsemältä sunnuntaiaamuna kapeaa, lumeen lapioitua polkua kohti tuomiokirkkoa, seuraamaan jumalanpalvelukseen saapuvaa, parhaimpiinsa pukeutunutta kirkkokansaa.

Lintulan herratar on sonnustautunut lähestulkoon kokomustaan. Nilkkapituinen verkaviitta samettikauluksella, soopelinhännillä somistettu plyysimyssy ja näätämuhvi.... Taftinen esiliina on sekin yönmusta, mutta sen helma on kaunistettu kimallenauhalla ja sanonpa vaan, että koristenauhassa on taatusti mukana hopealankaa vaikka kruunun ylellisyysasetuksessa kielletään kauppiassäädyltä kaikenlaisten hopea-, kulta- ja pitsisomisteiden käyttö.

*****

Tarvon M√§t√§j√§rven loskaisten ja pahamaineisten h√∂kkelisumien l√§pi itse kaupunkiin, jossa asustaa kunniallinen v√§ki.  

Moni talo on puusta kyhätty, yksikerroksinen ja maalaamaton. Punamullalla siveltyjä seiniä näkyy vain harvakseltaan ja komeita, korkeita kivipytinkejä on lähinnä keskustassa Suurtorin varrella.

*****

Kirja oli synk√§st√§ tarinastaan huolimatta viihdytt√§v√§ matka historiaan, sivu toisensa j√§lkeen uppouduin aina vain syvemm√§lle vuosisatojen takaiseen maailmaan ja yritin ymm√§rt√§√§ tuon ajan ihmismielt√§. Ymm√§rt√§en, ett√§ t√§ll√§kin fiktiivisell√§ tarinalla on todellisuuspohja. Tummas√§vyisen kertomuksen j√§lkeen huomasin kuitenkin saaneeni l√§mminhenkisen lukunautinnon.  

*****

Mutta jotkut meist√§ ovat erilaisia. 

Jotkut eivät nöyrry, eivät taivu, eivät murru.



Kristiina Vuori

Samettiin kätketty

Tammi 2021

kiitos arvostelukappaleesta ūüíĚ

kuva Veikko Somerpuro

 

Kymmenennessä teoksessaan Samettiin kätketty lukijoiden rakastama Kristiina Vuori (s.1967) luo koukuttavan jännitteen, joka saa lukijan ahmimaan sivuja kuumeisesti. Mysteeriromaani on tositapahtumien innoittama. 1640-luvun Turku herää aitona eloon väreineen, äänineen ja tuoksuineen.

sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Marja Aarnipuro: Surmamäen kirous

kuva Crime Time

Viikko-lehden toimittaja Kaarina Riikonen viettää kipeästi kaipaamaansa kesälomaa maalla, mutta joutuukin yllättäen naapuritilalla syttynyttä tulipaloa sammuttamaan. Hän joutuu keskeyttämään lomansa ja keräämään tietoa tästä epäilyttävästä palosta, jossa kuolee valtakunnallisestikin tunnettu suurtilallinen Vilho Koistinen.

Penkoessaan juttua Kaarina joutuu keskelle seutukunnan synkki√§ salaisuuksia. Tutkimusten tuoksinassa miellytt√§vi√§ yll√§tyksi√§ on kohtaaminen vanhan tutun komisarion kanssa, joka saa j√§lleen kerran Kaarinan aiemmat tunteet miest√§ kohtaan her√§√§m√§√§n. 

Yll√§tt√§en Koivunen tapaa tutun toimittajan Kaarina Riikosen tullessaan palopaikalle. Koivusen mielest√§ Riikonen on kielt√§m√§tt√§ melkoisen oma-aloitteinen ja v√§lill√§ v√§h√§n uhkarohkeakin, mutta h√§nell√§ on hyv√§t vaistot ja h√§n on ollut aiemminkin auttamassa heit√§  henkirikostutkinnassa.  

Koivusen ty√∂kaverit Helsingin rikospoliisissa eiv√§t voineet ymm√§rt√§√§ v√§kivaltayksik√∂n p√§√§llik√∂n ratkaisua l√§hte√§ syrj√§kyl√§lle hoitamaan tylsi√§ rutiinihommia. Koivuselle itselleen kertynyt valtava rikosjutturuuhka ja esimiesrooli valtavine paineineen oli alkanut tuntua ahdistavalta, ja h√§nen ratkaisunsa oli ollut anoa siirtoa Kirkkonummelle.  Ja niinp√§ Anton Koivunen saapuu tutkimaan Riitta Aution ja rikostutkija Raivion kanssa Koistisen murhapolttoa.

*****

Kylällä vuosikymmeniä kerrotun Surmamäen sukusaagan mukaan Koistisen talon nuori emäntä oli aikoinaan hurahtanut uskoon, ja ahne uskonlahko oli yrittänyt jo vuosia saada suvun omaisuus haltuunsa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tarinan mukaan suvun päälle oli silloin langetettu kirous sukupolvien yli tapahtuvista onnettomuuksista. Viimeisimpänä tapahtumana oli lahkon pastorin vierailu, jossa hän oli manannut pahaa henkeä ulos Vilho Koistisesta.

Vilho Koistinen uskoi t√§h√§n Surmam√§en kiroukseen. Yritt√§ess√§√§n vapautua siit√§ vanha mies sulkeutui vajaansa veistelem√§√§n krusifiksejaan, ja uskoi niiden avulla vapautuvansa tuosta pelk√§√§m√§st√§√§n suvulle langetetusta kirouksesta. T√§m√§ miehen jokasunnuntainen rutiini t√§ytyi olla avain rikoksen ratkaisuun. 

*****

Aikaisempia Marja Aarnipuron Kaarina Riikonen ratkaisee -dekkareita en ole lukenut, mutta yllättävän helposti pääsin tämän viidennen osan tarinan sisään. Surmamäen kirous piti sisällään kiinnostavasti etenevän juonen, jonka mukana pääsin tutustumaan maaseudun taloihin ja tiluksiin, sekä kylän ihmisten salassa pidettyihin uusiin ja vanhoihin epäilyttäviin tekoihin ja tapahtumiin.

Kirjassa eletään tavallisten maaseudun ihmisten elämää, jonka rauhan rikkoo yllättävä tapahtuma. Voin kuvitella kyläläisten hämmennyksen ja pelon, jonka tapaus saa heissä aikaan. Kirjan tarina etenee rauhalliseen tahtiin, ja se, ettei kerronnassa mässäillä raakuuksilla teki lukemisesta minulle mieleistä. Toimittaja Kaarina Riikonen osoittautuu sympaattiseksi keski-ikäiseksi, hyvinkin uteliaaksi naiseksi, jolta mikään ei jää huomaamatta. Hänen ja rikosylikomisario Anton Koivusen mielenkiintoa herättävää keskinäistä kemiaa oli hyvinkin kiinnostavaa seurata. Kirja oli viihteellinen dekkari, jonka sivuilta välittyi myös hyväntuulisuus.

*****

Vanha mies piteli puista krusifiksia kädessään kuin kilpeä, jolla hän yritti suojata itseään pahaa vastaan. Miksi Jumala salli tämän tapahtua, vaikka hän oli yrittänyt parhaansa? Eihän hän paha ollut, vajavainen vain. Ja nyt herra oli hylännyt hänet.

Kirous oli lopulta tavoittanut h√§netkin.  

 

Marja Aarnipuro

Surmamäen kirous

Kaarina Riikonen ratkaisee 5.

Docendo / Crime Time 2021

Kiitos arvostelukappaleesta  ūüíĚ
 

kuva Hannes Paananen

 

Marja Aarnipuro on Apu-lehden päätoimittaja, joka harrastaa kirjoittamista ja kaikenlaista kuntoilua koirien kanssa ja ilman. Dekkarien lisäksi hän on kirjoittanut kolme omakohtaista tietokirjaa rintasyövästä (Rintasyöpävuosi, Rintasyövän jälkeen ja Rintasyöpämatka).

tiistai 2. marraskuuta 2021

Kirjoja ulapalta - merellinen lukuhaaste 2021

 

Osallistuin Nannan kirjakimarassa  Kirjoja ulapalta merelliseen lukuhaasteeseen. Eka kertaa kun olen t√§llaisessa mukana, niin v√§h√§n on "hakusessa" ne lukemani kirjat, joita voin t√§h√§n haasteeseen ottaa mukaan ūü§Ē

 

Sally Salminen Katrina 

Johanna Holmström Sielujen saari

Sarah Lark Kiivilinnun kutsu 

Katriina Ranne Maa kuin veri 

Lucy Diamond Rantakahvila 

 

Merellisi√§ maisemia l√∂ysin ainakin n√§ist√§ kirjoista ūüďö

Kiitos Nannalle haasteesta ūüėć