torstai 28. lokakuuta 2021

Lucy Diamond: Rantakahvila

kuva Otava
 

Kolmekymppinen Evie oli kyllästynyt tylsiin pätkätöihinsä ja paikalleen jumittuneeseen parisuhteeseensa. Lisäksi perhe suhtautui häneen holhoavasti, hänen puutteiden ja sähläysten puiminen oli heidän lempipuuhaansa. Evie tunsi olevansa se omia polkuja kulkeva perheen musta lammas, jolla oli kuitenkin omia unelmia.

Jo-tädin yllättävän kuoleman seurauksena Evien unelmat saattoivat sittenkin toteutua. Täti oli jättänyt hänelle perinnöksi pienen rantakahvilansa, joka sijaitsi Pohjois-Cornwallissa, Carrawen Bayn pienessä merenrantakylässä.

Suljin hetkeksi silmäni, kun Davis alkoi sanella kirjettä, ja näin taas uneni kuvan Carrawen Bayn rannasta. Kimalteleva meri, viileänsininen aamu, sisimpäni valtaava rauha. Puristin kynän kädessäni pystymättä liikuttamaan sitä paperilla. En halunnut jäädä tähän toimistoon enää hetkeksikään. Amber oli oikeassa. Elämä oli liian lyhyt.

***** 

Nyt Evie tiesi, mitä hänen täytyisi tehdä. Ja niin hän jätti toimistotyönsä ja hylkäsi opettajakoulutusohjelman, jonne hänet oli hyväksytty opiskelemaan. Cornwall kutsui häntä ja hän tunsi, että pitkästä aikaa hänellä oli unelma.

Välittämättä perheensä mielipiteistä, heidän vastustuksistaan ja epäilyksistään piittaamatta Evie jätti Oxfordin taakseen ja hän tunsi olevansa nyt oikealla polulla. Matkalla kohti Carrawen Bayta ja Jo-tädin perintöä.

*****

Evie rakasti tätä paikkaa, olihan hänellä paljon ihania muistoja ajoilta, joita hän oli saanut tästä merenrantakylästä. Rakkaita muistoja ajoilta, joita hän oli Jo-tädin seurassa niin monet kerrat viettänyt

Nautin siitä, miten paljon syvempää ja samettisempaa pimeys oli merenrannassa.... Merenlahdella pimeys tuntui nielaisevan minut kokonaan: meri oli samaa syvääkin syvempää mustaa, ja sen tuoksun haistoi ja rytmikkään pauhun kuuli selvästi, vaikka vettä tuskin erotti taivaasta. Tänä iltana noenmustalla taivaalla keikkui hohtava kuunsirppi, ja taivaankansi oli täynnä hopeisina tuikkivia tähtiä. 

*****

Evie tunsi vihdoin löytäneensä työn, johon hän antautuisi intohimolla, aavistamatta kuitenkaan, mitä kaikkea oli tulossa. Katastrofeiltakin saattoi kuitenkin pelastautua hyväsydämististen ja auttavaisten ystävien ja kyläläisten avulla. Tuttujen ja heidän tuttujensa tieto ja osaaminen olivat todella kullanarvoisia kuluvien kuukausien aikana. Kokkipulassa apuun saapui Ed, salaperäinen, valokuvaan joutumista kammoksuva komea ja ammattinsa osaava mies. 

*****

Rantakahvila vei minut romanttiseen tarinaan, joka oli täynnä yllättäviä ja ennalta odottamattomia käänteitä. Monien pettymysten jälkeen oli taas uskoa paremmasta. Kirja oli viihdyttävä ja elämänmyönteinen matka meriveden tuoksuisiin maisemiin. Ja kuinka kauniisti kirjailija oli pukenut sanoiksi nuo Cornwallin huikeat maisemat, ja ne piirtyivätkin kauniina kirjan sivuilta, aivan kuin olisin ne omin silmin nähnyt. Hyvänmielen romaani, jonka parissa todella viihdyin. 

*****

Evie tunsi vihdoin löytäneensä oman paikkansa tässä pienessä kylässä. Kyläläiset olivat iloisia hänen puolestaan. Heidän mielestä Evie oli niin kuin Jo aikanaan.

 

"Olet ainoa, jolle voin uskoa rakkaan kahvilani." 

 

Lucy Diamond

Rantakahvila

alkuteos: The Beach Cafe 2011

suom. Eeva Parviainen

Otava 2021

 

 

kuva Alicia Clarke
Brittiläinen menestyskirjailija Lucy Diamond on romanttisen kirjallisuuden maailmantähti. Hänet tunnetaan lämpimistä, nokkelista ja viisaista tarinoistaan, joiden henkilöihin on helppo samastua ja ihastua. Hänen teoksiaan on myyty englanninkielisinä yli kaksi miljoonaa kappaletta ja käännetty 15 kielelle. Ennen kirjailijauraansa Lucy Diamond on työskennellyt kustannusalalla ja matkustellut paljon. Hän asuu perheineen Bathissa. Rantakahvila on Lucy Diamondin ensimmäinen suomennettu romaani. Loppuvuodesta 2021 sille on luvassa myös jatko-osa Rantakahvilan joulu.

 

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanalta kirjalta: kahvila, unelmien toteuttaminen ja vielä romantiikkaa kaiken lisäksi. Tämä sopisi kevennykseksi eli aion ehdottomasti hankkia kirjan luettavaksi! Kielikin vaikuttaa kauniilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tykkään, että dekkareiden jännityksestä on mukava siirtyä välillä näihin kevyempiin tunnelmiin. Elämän positiivisuus ja hyvä mieli välittyivät kirjan sivuilta, ja se kaunis luonnonkuvaus 🙂, jota olisin kyllä lukenut enemmänkin.

      Poista