Jenna Kostet: Margaretan synti

 

Oli syksyinen päivä 1600-luvun Turussa, kun nuori Margareta asteli vanhempiensa kanssa kirkkoon. Lehdet hehkuivat kauniin keltaisina ja oransseina puissa, mutta taivas oli kuitenkin harmaa ja maisema vetinen. 

"Margareta, katso, tuolla on Mårten Hoen." 

Kirkossa istui mies, jolle hänet oli kihlattu ja josta tulisi hänen aviomiehensä. Mies, jonka omaisuutta hänestä lain ja raadin mukaan tulisi. Mutta Margareta oli nainen, jolla oli oma tahto ja sydämessään hän kuului vain itselleen, ei kenellekään muulle. Yhtäkkiä hänelle niin tuttu maailma olikin nyt vieras. Hänellä oli ennakkoaavistus maailmasta, joka tulisi olemaan todellisuutta paljon myöhemmin. Maailma jossa kaikki olisivat tasa-arvoisia asemasta ja sukupuolesta riippumatta, oli vasta häivähdys Margaretan ajatuksissa. 

*****

Romaani perustuu historiallisen henkilön, porvarisrouva Margareta Kittin tarinaan. Turun raadin pöytäkirjojen mukaan Margareta myrkytti miehensä ja hänet tuomittiin rikoksestaan kuolemaan ja mestattiin. Porvarissäätyisten naisten tekemät henkirikokset olivat 1600-luvulla harvinaisia, varsinkin suunnitellut murhat, josta Margareta sai tuomion.

Jenna Kostetin Margaretan synti on todellisuuteen perustuva fiktion keinoin kerrottu tarina, sekoitus kuvitelmaa ja totuutta.

Kuolemaan tuomittu Margareta odottaa kosteassa ja kalseassa raatihuoneen tyrmässä tuomionsa täytäntöönpanoa. Kaupunkilaisten mielestä tuo noita, murhaaja ja huora on kohtalonsa ansainnut, eikä kukaan puolusta häntä. 

Kaupunginpalvelija Jakob joutuu virkansa puolesta huolehtimaan naisesta ja Margareta alkaa kertoa Jakobille tarinaansa. 

*****

Margareta arvostaa Jakobin vaatimattomuutta, raatimiesten asioilla juoksemista, huolehtimiset vangeista, heidän ruokkimisistaan. Lisäksi Jakobille kuuluivat kaikki likaiset työt, kuten käymälöiden tyhjennyksen ym.

Margaretaa kuunnellessaan Jakobin mielen täyttää uudet ajatukset ja hänessä heräävät tunteet, joita hän ei ollut aikaisemmin kokenut. Kaipuu ymmärtää, kuinka tämä kaunis nainen on voinut joutua tähän epätoivoiseen tekoon, ja jonka kohtalona on nyt maksaa janoamastaan vapaudesta kovin hinta, oma henkensä.

Margareta: Surumielisyys valtaa minut aina syksyisin, ja sen jälkeen olen taas oma itseni. Sinun ei tarvitse olla minusta huolissaan. Minä selviän kyllä. Pystyn kantamaan tämän taakkani, vaikka se on raskasta.

Jakob: Naiset näkivät kaiken niin poikkeavalla tavalla. Ainakin sellaiset naiset kuin Margareta. Jakob oli kuluneiden päivien aikana antanut itselleen luvan tunnustella ajatusta, tarvetta yrittää uudella tavalla ymmärtää, mihin naisten ajatukset perustuvat ja millaisten asioiden varaan he rakensivat todellisuutensa.

Margareta on nainen, joka ei halua alistua tuon ajan naisen rooliin. Hän unelmoi kokonaan erilaisesta elämästä; rakastuisi Tukholmasta tulleeseen kauppiaaseen, purjehtisi tämän mukana meren yli ihan toisenlaiseen maailmaan. Saisi juosta toreilla ja käydä kauppaa, sellaista elämää hän haluaisi elää. Pakata laukku ja lähteä pois kaiken sen katkeruuden, kateuden ja pikkusieluisuuden keskeltä, mikä ympäröi hänen nykyisyyttään.

Miehet sanelemassa naisille, kuinka heidän kuuluu olla ja mitä heidän kuuluu ajatella. Miehet eivät siedä sitä, että heidän kunniansa kyseenalaistetaan.

*****

Olen aina pitänyt historiaan perustuvien romaanien lukemisesta. Jo vuosikymmeniä sitten luin niitä paljonkin. Margaretan tarinasta kertova kirja oli sujuvasti etenevää kerrontaa, tietoa naisten asemasta muutama vuosisata sitten. Kertomus elämästä entisaikojen kodeista ja kaduilta, missä oli merkitystä sillä, synnyitkö mieheksi vai naiseksi. Kertomus elämästä, jonka suuntaa et voi itse valita.

Kirjassa kolmen ihmisen; kaupunginpalvelija Jakobin, pyöveli Henrikin ja vangittuna olevan Margaretan elämät kietoutuvat hetken ajan toisiinsa Turun raatihuoneella. 

Margaretan elämä päättyy hänen kävellessään ylväästi, mustan hameen helmat heiluen torille rakennetulle mestauslavalle ja kohta hän on vapaa.

*****

Ehkä kaupunki oli entisensä, tai ehkä se ei enää koskaan muutuisi sellaiseksi kuin se oli ollut. Muuttuisiko ihminen, Jakob ei tiennyt. Hän ajatteli paljon Margaretan sanoja. ... Margareta oli joka puolella. Hän oli sanoissa, katseissa, teoissa ja heiluvissa hameenhelmoissa. 

Tytöllä oli Margareta Kittin taivaansiniset silmät.

 

Jenna Kostet

Margaretan synti

Aula & Co 2021

kuva Aula & Co

 

kuva Sara Lehtomaa

Jenna Kostet on turkulainen kirjailija, joka löysi Margareta Kittin tarinan Turun raadin pöytäkirjoista. Hän on opiskellut kansantiedettä folkloristiikkaa ja työskentelee Turun linnassa.