Anna-Liisa Hämäläinen: Diskokuningatar Eini

kuva Docendo

 

Laulaja Einin ura on kestänyt jo 44 vuotta. Pellon Orajärven kylässä vaatimattomissa oloissa kasvanut tyttö oli aluksi niin ujo, että hän uskaltautui laulamaan vain ison tv-tuolin takana. 14-vuotiaana hän alkoi esiintyä Sailons-yhtyeen solistina, 18-vuotiaasta asti hän on johtanut bändiä ja tehnyt yli 8000 keikkaa.

*****

Toivo Kärki kutsui Einin Helsinkiin sen jälkeen, kun tämä oli lähettänyt äänittämänsä laulukasetin Kärjelle. Einin Aila-sisko asui pääkaupunkiseudulla ja äiti saattoi turvallisin mielin lähettää tyttärensä tämän ensimmäiselle lentomatkalle. Ja olihan Toivo Kärki luvannut äidille huolehtia Einistä. Einin mielestä Kärki oli kuin nallekarhu. Hän oli välittävä, huolehtiva ja isällinen.

Koelaulutilaisuuden jälkeen tehtiin levytyssopimus, johon tarvittiin äidin ja isän nimet, koska Eini oli 16-vuotiaana vielä alaikäinen. Äiti oli iloissaan, mutta kantoi Einistä huolta, lähtihän tytär pienestä kylästä tuntemattomaan maailmaan.

Eini eli lapsuutensa pienessä Pellon kunnassa sijaitsevassa Orajärven kylässä, jossa tiivis ja tuttu kyläyhteisö lapsineen ja tuttuine aikuisineen tarjosi turvallisen kasvuympäristön. Helsingissä Eini tunsi olevansa maalainen, "junantuoma", niin kuin lapissa kutsuttiin muualta tulleita. Hänelle lappilaisuus oli voimavara, eikä hän ole koskaan hävennyt sitä. 

Einin isoveli Rami kuuli Palace-yökerhossa espanjalaisen Baccara-duon esittämän laulun Yes sir, I can boogie. Hänen lähetti singlen Einille, koska ajatteli sen sopivan hänelle. Mutta Topi Kärki oli eri mieltä.

"Jaha, ei, ei, ei! Ei Lapin tyttö tällaista läähätystä laula. Pitää olla vahvempaa sanottavaa." Eini oli pettynyt. Kärki oli Einille auktoriteetti.

Mutta onneksi, Toivo Kärjen muutti mielipidettään ja Eini saisi yrittää tuota hittiä, olihan tämä tuonut kappaleen Kärjelle. Finnlevyssä oli huomattu, kuinka Yes sir, I can boogiesta oli tullut hitti maailmalla ja myös Suomessa.

Irina Milan kirjoitti lauluun suomalaisen tekstin Yes sir, alkaa polttaa, ja marraskuussa 1977 Eini levytti vain 17-vuotiaana laulun, joka tulisi muuttamaan hänen elämänsä.

Einille pohdittiin taiteilijanimeä, mutta onneksi hän sai alkuaikojen ujoudestaan huolimatta sanotuksi: "Haluan olla Eini." Hän ei halunnut miksikään muuksi kuin mitä oli."Miten minun pitäisi puhua toisin? Murre oli osa minua."

Einin käydessä kotikylällään kaverit suhtautuivat häneen entiseen malliin. "Ethän sie ole muuttunut yhtään, olet ihan sama Eini kuin ennenkin."

Einin sitkeys lähtee hänen lappilaisista juuristaan, joista hän on ylpeä. Vaikeinakin aikoina hän tiesi selviävänsä, mutta vain tekemällä kovasti työtä. Jo kotikasvatus oli hänelle perusta ja merkitys kaikelle.

*****

Eini oppi tietämään ja tunnistamaan viihdealan kiemurat. Vuosien kuluessa hänestä kasvoi jämpti ja vaativa, ja hän tuli tietoiseksi omasta osaamisestaan. Einin uran alkuvuosina viihdebisneksessä elettiin miesten maailmassa, naiset olivat vain kahvinkeittäjiä ja sihteereitä. Hyökkäykset äitiyden ja työn yhdistämistä kohtaan. Oli tytöttelyä ja vähättelyä, piti olla vain vahva ja pärjätä kovassa viihdemaailmassa. 

Jo 18-vuotiaana Eini perusti oman Boogie-bändin ja keikkaili ahkerasti aina 1980-luvun loppupuolelle asti. Hän panosti esiintymiseen, levyt eivät tuottaneet hittejä. "Olin kultaisen keskitien kulkija - sitä kuljin - ja niitin. Ei tullut syviä laskuja, mutta ei nousujakaan. Listat olivat täynnä töitä ja se oli palkitsevaa. Myös yleisön vankkumaton tuki oli tärkeä." 

1980-luvun lopulla yleisön musiikkimaku alkoi muuttua, keikkaohjelmisto sisälsi tanssitavampaa musiikkia, ei enää diskohittejä. Alkoi vaikeat 1990-luvun vuodet, ilot ja surut.  Mutta niiden jälkeen, koskaan luovuttamatta Eini palasi 2000-luvun alussa lavoille entistä vahvempana.

Live-esiintyminen on Einin artistiuran ydin. Hän on huikea esiintyjä, joka saa yleisön mukaan alusta alkaen. Hänen aitoutensa ja vilpittömyytensä vetoaa ihmisiin. Hän hehkuu karismaa lavalle noustessaan. Ja hän on kasvanut ja parantunut palattuaan omalle linjalleen.  

Vuonna 2017 Eini alkoi etsiä uutta bändiä. Samuli Paldanius ja Jonne Aho tulivat koesoittoon Einin harjoitustiloihin Espooseen, ja heti heidän soittoaan kuultuaan; Einin sanoin: "Ei tarvinnut kahta sanaa sanoa." Bändiin kutsuttiin myös Pentti Väisänen ja Jussi Voutilainen. Eini on aina korostanut, että taitavien soittajien merkitys on hänen bändissään tärkeää.

Ja niin kokoonpano Kuumaa kamaa, ennakkoluulottomat ja korkean työmoraalin omaavat nuoret muusikot aloittivat keikkailun Einin kanssa. Pohjoisen tyttö oli löytänyt pohjoisen pojat. Ja Einin ura 40 vuotta myöhemmin, uutena diskoartistina uusien biisien kanssa, vanhaa genreä, mutta täysin kiinni tässä päivässä, näyttää sen, että Eini on aito diskokuningatar. 

*****

Marraskuussa 2019 Eini sai Teoston myöntämän Kullervo Linna-palkinnon ansioistaan viihde- ja tanssimusiikin korkeatasoisena esittäjänä.

*****

Kirjasta välittyy kuva lämpimästä, elämänmyönteisestä ja lähimmäisiä kunnioittavasta ihmisestä, joka ei ole unohtanut lappilaisia juuriaan, entisiä ystäviään ja Orajärven kylää. Ja kuinka kauniisti Eini muistelee vanhempiaan ja sisaruksiaan, erityisesti äidin merkitys ja rakkaus huokuu lämpimänä kirjan sivuilta. Kirja on elämän mittainen matka ujosta maalaistytöstä esiintymislavojen lamppujen loisteeseen, periksiantamattomaksi ja sisukkaaksi naiseksi, joka kantaa sisällään laulun ja esiintymisen palon.

Yes sir, alkaa polttaa.

 

Anna-Liisa Hämäläinen

Diskokuningatar Eini

Docendo 2021

Kiitos arvostelukappaleesta  💝

 

kuva Hanna Linnakko

 

Anna-Liisa Hämäläinen on kokenut journalisti, joka on toiminut pitkään aikakausilehtien päätoimittajana. Diskokuningatar Eini on hänen ensimmäinen elämäkertansa.