torstai 10. maaliskuuta 2022

Karin Smirnoff: Viedään äiti pohjoiseen

kuva Tammi

"Muori kuoli ja veli vaikeni. Veljestä tuli mölli joka ei jaksanut käydä töissä eikä juuri puhua. Muori muuttui äidiksi. Kunnioituksesta. Myönnytys ei ollut suuren suuri mutta silti."

*****

kuva Tammi

Jana Kippo-trilogian toinen osa jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Karin Smirnoffin esikoisromaani Lähdin veljen luo on kuvaus Jana Kipon paluusta kotiseudulleen Pohjois-Ruotsiin, takapajuiseen pikkukylään, josta hän oli paennut rankan ja väkivaltaisen lapsuuden traumatisoimana. Kotiseudulle jäänyt kaksoisveli eli alkoholisoituneena tuossa ankeassa kyläyhteisössä, jonka salaisuudet alkoivat vähitellen paljastua ja Janan oli aika selvittää, mikä oli oikea totuus.

*****

Trilogian toisessa osassa äiti kuolee vanhainkodissa ja Jana lähtee veljensä Brorin kanssa hautaamaan äitiää tämän kotikonnuille Kukkojärvelle, jossa Siri Kippo oli syntynyt 10-päisen sisarussarjan kuopuksena. Paikkakuntaa hallitsee yhä edelleen sama "aataminaikainen" uskonyhteisö, josta äiti oli nuoruudessaan paennut. Uskonlahkon vaikutuspiiriin kuuluu koko kylä ja sisarusten monilukuinen äidinpuoleinen sukuhaara. Jo ennen hautajaisia Janan heikkoluonteinen kaksoisveli on houkuteltu yhteisön pauloihin ja Jana saattaa vain seurata tapahtumaa vierestä. 

"Ymmärsin, että veljen oli ottanut valtaansa jokin vielä sisarusrakkauttakin suurempi ja vahvempi. Hän oli poissa. Juuri tällä hetkellä en voinut tehdä asialle mitään." 

Vähitellen Janalle alkaa paljastua heidän äitinsä ja yhteisön väliset kaunat ja vuosien takaiset salaisuudet. Äidin heille jättämän perintömökin saaminen takaisin osoittautuu melkein mahdottomaksi ja veljen jääminen lahkon kynsiin saa Janan toimimaan. Vaikeinta hänen on ymmärtää ja hyväksyä menneisyydestä se äiti, joka oli lannistuneena ummistanut silmänsä kaikista niistä raakuuksista, joita Jana oli veljensä kanssa saanut lapsuudessaan kokea. Ja lopulta tajuta syyt, mitkä olivat ajaneet äidin tähän pisteeseen.  

"Totuus oli juuri se mitä olin aina epäillytkin. Me emme merkinneet äidillemme mitään. Hän eli elämänsä odottaen Mariaa."

*****

Kirjan synkkä ja mustanpuhuva tarina on kaiken raadollisuuden keskellä yllättävänkin kaunis; kauhealla ja karulla tavalla. Taitavasti kirjoitetun juonen lisäksi minua miellytti kirjan kieli, vertauskuvin ja runollisellakin tavalla kerrotut synkät arkipäiväisyydet, joiden harmaudessa elämä näyttäytyy. Mistä löytyy se luottamus ja usko toiseen ihmiseen? Usko siihen, että kaikki teot vaativat vastapalveluksia ja ehtoja, on vahvasti havaittavissa kirjan paikoin epätoivoisenkin tuntuisessa tarinassa. 

 

kuva Tammi
Kirjan tarina oli mielenkiintoinen ja mukaansatempaava, kun alun jälkeen totuin siihen, että kaikki nimet oli kirjoitettu pienellä kirjaimella ja yhteen. Kirjan viimeisten sivujen sisältämien tapahtumien jälkeen tuskin maltan odottaa, että pääsen lukemaan jatkoa Janan ja Brorin tarinaan. Trilogian kolmas osa Sitten menin kotiin ilmestyy jo lokakuussa 2022.

 

Karin Smirnoff

Viedään äiti pohjoiseen

alkut. Vi for upp med mor 2019

suom. Outi Menna

Tammi 2022  

 

kuva Johan Gunséus

Karin Smirnoff työskenteli toimittajana kunnes kyllästyi ja osti puutavarayrityksen Piitimestä Pohjois-Ruotsista, Hän on käynyt Lundin yliopiston kirjoittajakoulun, missä esikoisromaani Lähdin veljen luo sai alkunsa. Trilogian aloittava teos nousi yli 100 000 kappaleen myynnillä bestselleriksi ja pääsi ehdolle arvostetun August-palkinnon saajaksi. Menestyssarjan kolmas osa Sitten menin kotiin ilmestyy syksyllä 2022. Yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta Ruotsissa myyneestä trilogiasta on tekeillä televisiosarja, jonka tuottaa tuotantoyhtiö maailmansuosioon nousseen Silta-sarjan taustalla.

***

#Helmetlukuhaaste2022 kohta 25. Kirjan nimessä on ilmansuunta.


3 kommenttia:

  1. Pohjoisesta kiinnostaa aina lukea, mutta en sitten tiedä, onko tässä liikaakin ankeutta. Yllättävää kyllä, jos tarinassa on kuitenkin myös kauneutta. Ehkä se ja runollinen kieli hiukan keventää lukukokemusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen huomannut,että synkätkin tarinat pitävät usein sisällään jotain hyvää. Ja sitä löysin tämänkin ankean tarinan sisältä. Yllättävän paljon on nykyään julkaistu uusia kirjoja,joiden tarinat sijoittuvat pohjoiseen, mukava niin.

      Poista
    2. On hyvä kun julkaistaan pohjoisesta kertovaa kirjallisuutta. Itse luin joku aika sitten Katri Rauanjoen uuden romaanin Kesämerkit, joka kertoo kolttasaamelaisista. Se oli tosi hyvä. Ihmeen vähän sitä on kyllä tähän mennessä näkynyt blogeissa, mutta toivottavasti se saa vielä paljon lukijoita.

      Poista