kuva Tammi |
Olisiko uusi lipputanko se, joka pulttaisi tämän nuoren naisen kiinni Neshovin maaperään ja sen aiempiin sukupolviin. Vasta nyt hän sen ymmärtää. Saapuessaan tilalle yksin ensimmäistä kertaa ottaakseen sen haltuunsa, hän ei ollut vielä sitä ymmärtänyt.
Silloin hän oli ollut täynnä vain toiveikasta odotusta. Hänen vaistonsa oli sanonut hänelle, että hän oli tehnyt oikein, että vihdoinkin hän oli tehnyt jotakin oikein.
Suvun viimeinen luku oli hän ... Päätöksen hän oli tehnyt silloin kun varasti Christeriltä koiranpennun ja ajoi viisisataa kilometriä pohjoiseen työntääkseen avaimen autiotalon pääoveen. Tila oli paperilla hänen, ja siitä tuli hänen myös sydämessä - ja sen päätöksen hän joutuisi nyt tavallaan tekemään uudestaan. Oli liian myöhäistä paeta.
*****
Päivät ja viikot maatilalla ja hautaustoimistossa täyttyivät nyt työkiireillä ja iltaisilla juoksulenkeillä hysky-koira Annan kanssa. Lisäksi elämän kuvioita sekoitti Torunnin epävarmuus omista tunteistaan, joita hämmensivät pyöräilevä pappi ja kaksi ihanaa possutyttöä "lainaan" tuonut maatalouskoulun opettaja Roger.
Tärkeäksi rutiiniksi oli tullut myös isoisän luona vierailut. Torunnin
isoisän elämä läheisessä hoitokodissa oli vanhuksen elämän parasta
aikaa. Anna-vaimon ja Torin kanssa maatilalla eletyt vuosikymmenet
olivat hänelle taakse jääneitä piinaavia muistoja. Aiemmin Margidon ja nykyään
Torunnin vierailut olivat hänen päiviensä kohokohtia.
Tormod itse sai elellä täällä omissa oloissaan, kaikessa rauhassa, ilman vastuuta kenestäkään, ja nauttia kaikesta siitä, mikä olisi saanut Annan raivon partaalle. Hän sai lukea kirjojaan mielin määrin joka päivä, eikä kukaan patistanut häntä sinne helvetin halkoliiteriin hakemaan polttopuita, joihin Anna ja Tor eivät koskaan olleet tyytyväisiä.
*****
Tanskassa asuvan Erlend-sedän rahalahjoituksen avulla Torunn alkoi nyt rakentaa Neshovin isosta sukutalosta itselleen omannäköistä kotia. Ja nyt hän, elämää koko ikänsä paennut nainen tunsi vihdoin olevansa onnellisesti perillä.
"Mutta pimeät illat olivat onni. Silloin sai sytyttää kynttilöitä, kömpiä sohvalle, löytää rauhan kirjasta. Pimeys ei ollut koskaan häntä pelottanut, päinvastoin. Aurinkoiset päivät ja yöt painostivat häntä olemaan valveilla ja läsnä, iloisena ja sosiaalisena koko ajan, kun taas pimeys antoi hänelle mahdollisuuden levätä omassa seurassaan."
*****
Talon tytär on ihastuttavan Berliininpoppelit-sarjan päätösosa. Löysin tämän elämänmakuisen kirjasarjan jo vuosi sitten, ja ihastuin jo silloin Ragden ilmiömäiseen tarinankerrontaan. Kiinnyin pohjoisnorjalaiseen vuonon perukoilla sijaitsevaan Neshovin kaksikerroksiseen taloon ja sen epätavallisen suvun elämään. Kaikki sarjan viisi aiempaa osaa saatoin onnekseni lukea peräjälkeen. Humoristinen, yllättäviä käänteitä ja vaikeita ihmissuhdekiemuroita sisältävä sukutarina vei todella minut mukanaan ja nautin joka sivusta.
Berliininpoppelit
Erakkoravut
Vihreät niityt
Perintötila
Elämänrakentajat
Talon tytär
Anne B. Ragde
Talon tytär
alkuteos: Datteren 2019
suom. Katriina Huttunen
Tammi 2021
Berliininpoppelit-sarja
kuva Tammi |
Norjalaisen Anne B. Ragden herkullisen osuva huumori ja humaani ote ovat ihastuttaneet lukijoita jo yli 20 maassa. Tuottelias Ragde on kirjoittanut lastenkirjoja, romaaneja, dekkareita ja novellikokoelmia. Neshovin sikatilasta kertovalla Berliininpoppelit-sarjallaan hän on valloittanut myös suomalaislukijoiden sydämet. Kirjojen pohjalta on tehty Suomessakin nähty elämänmakuinen tv-sarja.
Tämä sarja on kiinnostanut minua, tulisipa luettua jotain norjalaistakin. Ja kuulostavat ihanilta nuo valitsemasi otteet kirjasta. Onpa siinä sarjassa monta osaa, on ainakin lukemista hetkeksi!
VastaaPoistaTotta,harvoin minäkin olen norjalaisten kirjailijoiden teoksia lukenut. Tämä oli kyllä yksi mieleenpainuvimmista kirjasarjoista,harmi vain kun tarina tuli päätökseen. Tutustumisen arvoinen sarja, vahva suositus.
Poista