kuva Into |
On kulunut kaksikymmentä vuotta siitä, kun keski-ikäinen Oséias on viimeksi käynyt lapsuutensa kotikaupungissa Cataguasesissa. Aiemmin myyntiedustajana työskennellyt Oséias on vakavasti sairastuttuaan päättänyt palata kohtaamaan menneisyytensä kipeät haavat. Muutettuaan São Pauloon hän tuli aluksi tapaamaan perhettään pari kolme kertaa vuodessa, mutta naimisiin mentyään nämä vierailut kotiseudulle loppuivat kokonaan. Oséian poika Nicolau ei ole koskaan nähnyt mummoaan. Äitinsä kuoleman jälkeen myös yhteydet sisaruksiin katkesivat, mutta nyt oli hänen mielestään aika palata kohtaamaan menneisyys.
Työ ja avioliitto ovat mennyttä elämää ja matka sovinnontekoon voi alkaa, ennen kuin on liian myöhäistä.
*****
Oséias nousee bussista vähäinen omaisuus repussaan Cataguasesin pikkuruiselle linja-autoasemalle, ja matka lapsuuden maisemiin 0n edessä.
"Paikat, puut ja talot ovat samat kuin lapsuudessani - mutta eivät kasvot, eivät autot eivätkä mopot. Olen pelästynyt haamu, joka törmäilee menneisyytensä paikoissa levottomina liikkuviin vainajiin."
Helteisen kesän paahteessa sairas Oséias yrittää ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu, mutta hänen ajatuksensa ja silmänsä katsovat koko ajan taaksepäin.
"Emme voi herättää menneisyyttä henkiin."
*****
Päättyy myöhäinen kesä ei päästä lukijaa helpolla, ainakaan se ei sitä minun kohdallani tehnyt. Tämän Luiz Ruffaton kirjan myötä piti opetella lukemiseen ihan uudenlainen rytmi, koska sellaisen tämä kiihkeätempoinen ja taukoamaton tarinankerronta vaati (ainakin minulta). Eri ajanjaksoissa kerrotut tapahtumat sekoittuivat toisiinsa. Yksityiskohtaisesti kuvatut päivittäiset rutiinit päättyivät iltaisin nukahtamiseen, mutta samat tarkasti luetteloidut tapahtumat toistuivat päivittäin.
Voimakas, elävästi kuvattu tarina ihmisen yksinäisyydestä, elämän merkityksellisyydestä ja sen lopullisuudesta oli koskettavaa, tavanomaisuudesta poikkeavaa luettavaa.
*****
Luiz Ruffato
Päättyy myöhäinen kesä
alkut. O verão tardio 2018
suom. Tarja Härkönen
Into 2022
Kiitoa arvostelukappaleesta 💝
kuva Marcia Zoet |
Luiz Ruffato (s. 1961) on palkittu brasilialainen kirjailija ja runoilija. Hän syntyi Cataguasesissa, pienessä teollisuuskaupungissa Kaakkois-Brasiliassa, ja työskenteli nuoruutensa erilaisisa hanttihommissa auttaakseen perhettään. Hän joutui myös näkemään katujen todellisuuden kodittomana São Paulossa. Ruffato on yksi Brasilian arvostetuimmista nykykirjailijoista. Hän on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja, ja hänen teoksiaan on julkaistu 13 kielellä. Suomeksi ovat ilmestyneet myös teokset Rutosti hevosia (2014), Tekokukkia (2015) ja Lissabonissa muistin sinut (2018).
#lukumatkamenneisyyteen-haaste: kohta Euroopan ulkopuolella.
Ruffaton teksti on tosiaan haastavaa luettavaa, vie aikansa päästä siihen sisään. Olen lukenut häneltä yhden kirjan, mutta enemmänkin voisi kyllä lukea. Tämäkin kirja kuulostaa kiinnostavalta.
VastaaPoistaAjattelin, että periksi en anna, vaikka lukeminen oli aluksi melko "takkuista". Niin täysin erilaista, mitä tavallisesti luen. Onneksi jaksoin jatkaa lukemista,mielenkiintoinen kirja.
Poista