Anna-Kaisa Linna-aho: Myrskylasi

 

kuva Otava

 

Eletään jatkosodan päättymisen jälkeistä aikaa, kun Ellen palaa tuttuihin maisemiin, joista hän oli sotaan lähtenyt. Kotiseudulla odottaa työ vanhan, ison kartanon tilanhoitajana.

"Muistot olivat kiinnittyneet tuohon maisemaan, ne nousivat tien jokaisen mutkan takaa ja tulivat aaltoina järvelle päin .... Oliko hän halunnut palata tuttuun maisemaan ja onnellisimpiin päiviin ymmärtämättä, ettei entistä enää ollut, kaikki oli nyt toisin, ihmiset siirtyneet sijoiltaan?" 

Mikään ei ollut niin kuin ennen. Rintamalta poistuttuaan, uuden nimen turvin Ellen yritti salata entisen elämänsä kipeät muistot. Hurjaluonteiselta Valdelta, Korpivuoren tilan perilliseltä, Ellenin salaisuudet eivät olleet turvassa.

"Kuinka samanlaisia he kaksi olivatkaan, syntymästä saakka tuomittuja kantamaan muiden ihmisten pettymyksiä ja pelkoja." 

*****

Kotitilalla käynnin jälkeen ja hyvästit sille jätettyään Ellenin oli helpompi hengittää. Oliko vihdoin aika haudata entisen elämän mukana kaikki ne toiveet ja vaatimukset, mitä hänen taakakseen oli aiemmin asetettu?

"Ehkä elämässä kävisi niin kuin suuren ja vanhan kuusen syvässä varjossa kasvaneelle näreelle. Se kituisi valon puutteessa aikansa ja odottaisi hetkeään, etsisi maan alta juurilleen tukevat sijat, ja kuusen viimeinkin kaaduttua auringon edestä se lähtisi valtavaan kasvuun."

*****

Kartanon naapurissa asuva Lydia kaipasi puolestaan entisen elämän huolettomuutta, joka oli kadonnut miehen palattua mielensä haavoittaneena sodasta. Toipuminen sodan aiheuttamista traumoista ja kipeistä haavoista oli se, jonka kanssa heidän olisi nyt elettävä. Kaikilla heillä oli haavansa kannettavana.

*****

Myrskylasi on hienolla tavalla kuvattu kertomus historian vaietuista ihmiskohtaloista ja selviytymistarinoista. Salaisuuksista, joiden kanssa ei ollut helppo elää, ja siksi niistä oli vaiettava. Ainakin minut, tämän upeaa ja 'ah niin' soljuvaa kieltä sisältävän tarinan teksti vei mennessään. Vaikeasta, traumaattisesta aiheesta huolimatta tunsin nauttivani kaikesta siitä, miten kauniisti kirjailija oli saanut kuvattua luonnon kauneuden;

"Luonto oli sama, se oli ennen sotaa ja sodan jälkeen sama, linnut lensivät reittejään ja aallot silittivät rantahiekkaa, metsä kasvoi ja poikaset syntyivät, ja lapset."

 

Anna-Kaisa Linna-aho

Myrskylasi

Otava 2023

Kiitos arvostelukappaleesta 💝

kuva Anna-Kaisa Linna-aho

Anna-Kaisa Linna-aho on koulutukseltaan filosofian maisteri ja on opiskellut muun muassa kirjallisuutta ja poliittista historiaa. Hänen vuonna 2019 ilmestynyt esikoisromaaninsa Paperijoutsen sai Tiiliskivi-palkinnon ja sitä kiitettiin jatkosodan ajan kuvauksesta ja moninaisista henkilöhahmoista.

 

 

 

 #lukumatkamenneisyyteen23 kohta 24. (Kirjan kansi(kuva) miellyttää sinua)