Maggie O'Farrell: Lucrezian muotokuva

kuva Kustantamo S&S

 

Lucrezia de Medici elää lapsuuttaan 1550-luvun Firenzessä isänsä Cosimon, Toscanan suurherttuan palatsissa sisarustensa kanssa. Levottoman ja taipumattoman luonteensa vuoksi tyttö lähetetään palatsin alakertaan, jossa hän löytää turvaa keittäjän, imetysäitinsä sylistä. Vartuttuaan tyttö seikkailee yksin palatsin lukuisilla sisäpihoilla ja salakäytävillä. Kiinnostavin paikka on isä Cosimon palatsin kellariin perustama eläintarha, ja sen häkeissä olevat oudot eläimet. Bengalin syrjäseudulta kiinni otetun ja suurherttuan palatsiin laivatun tiikerin äänen murheellinen sointi saa Lucrezian samaistumaan tuohon vangittuun eläimeen.

"Se ei oikeastaan ollut mylvähdys, ei, vaikka sellaisen Lucrezia oli odottanut kuulevansa: huudossa kuului kaipaus, käheä epätoivo. Se oli vasten tahtoaan vangitun eläimen ääni, Lucrezia ajatteli, eläimen, jonka omat halut oli tyystin sivuutettu."  

Lapsena Lucrezia kuvitteli olevansa tuo muriseva, vangittu eläin. Eikä kulu monta vuotta, kun vasta teini-ikäinen Lucrezia joutuu vasten tahtoaan asemaan, jossa hänen omat halunsa sivuutetaan. Hän joutuu keskelle vierasta hovia, ottamaan kuolleen sisarensa paikan, näin hänen isänsä on päättänyt. Marian kuoltua juuri sovittujen häiden alla sulhanen kosii perheen nuorempaa tytärtä, jotta näin saataisiin turvattua jo sovittu kahden mahtisuvun yhdistyminen.

"Hänen uusi elämänsä on alkamassa. Hän, Lucrezia syntyy uudelleen, hän ei enää ole Firenzen hallitsijaperheen viides lapsi, tytär, pieni ikäisekseen ja alati sivuutettu: hänestä tulee Ferraran herttuatar." 

Ja hänen ainoa tehtävänsä on synnyttää miehelleen Alfonsonille perillinen, joka turvaa Ferraran dynastian jatkuvuuden.

*****

Maggie O'Farrell on saanut innoituksensa tämän kirjan todellisuuspohjaiseen tarinaan Italian renesanssiajalla vaikuttaneista henkilöistä. Elettiin aikaa, jolloin naisten elämä rajoittui aluksi isiensä, ja myöhemmin miestensä mielivallan alaisuuteen. Lucrezian muotokuva on ihmeellisen kiehtovalla tavalla etenevä tarina nuoresta, vasta aikuisuuden kynnyksellä olevasta naisesta, jonka kohtalon järjestetty avioliitto sinetöi. Tieto siitä, että pohjana tälle kirjalle on tositarina erään ihmisen lyhyeksi jääneestä elämästä, teki lukemisesta ajoittain hyvikin surullista. Todella riipaisevan lukukokemuksen päätteeksi lohdullista oli kirjan viimeisten sivujen yllätyksellisyys. Sydäntä lämmittävä, ihanan tunteikas päätös ❤️

"Katsokaa. Siinä Lucrezia on, pieni hahmo aivan taulun kulmassa, maisemamaalauksessa, jossa on joki ja metsä ja jykevä kivirakennus. 

Hän etenee avoimessa maastossa halki pimeän talviyön, juoksee, juoksee voimiensa takaa kohti puiden armollista suojaa."

Maggie O'Farrell

Lucrezian muotokuva

alkut. The Marriage Portrait

suom. Leena Ojalatva

Kustantamo S&S 2023 

 

kuva Murdo MacLeod

 

Maggie O'Farrell (s. 1972) on moninkertaisesti palkittu pohjoisirlantilainen kirjailija, joka asuu Edinburghissa. Hänen tuotannostaan on aiemmin julkaistu suomeksi teokset Käsi jota kerran pitelin (2013), Varoitus tukalasta helteestä (2014) ja Hamnet (2022). Hamnet voitti Britaniassa Women's Prize for Fiction - palkinnon ja nousi The New York Timesin ja The Sunday Timesin myydyimpien teosten listalle. 

 

 

#lukumatkamenneisyyteen23 kohta 19. (Kirja sijoittuu maahan tai kulttuuripiiriin, jota ei enää ole)